Vanhat jutut

Vanhoja lehtijuttuja ja aloitteita

ESPOON VIHREÄT 13.6.2016: LÄNSIMETRON VIIVÄSTYS EI SAA VAARANTAA ESPOOLAISTEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYKSIÄliite_lauttasaaren_bussilinjat_15-8

Espoon vihreä valtuustoryhmä edellyttää, että espoolaisten joukkoliikenneyhteydet on saatava sujumaan Länsimetron viivästyksestä huolimatta. Korvaavan liikenteen aiheuttama lisäkustannus ei saa nostaa jo muutenkin kalliita lipunhintoja entisestään. Viivästyksen syyt ja tiedonkulun ongelmat on selvitettävä perinpohjaisesti ja niihin on puututtava viipymättä.

Länsimetro Oy tiedotti perjantaina, että liikennöinti ei ala suunnitelmien mukaisesti elokuussa. Tieto tuli luottamushenkilöille yllätyksenä. Viivästys aiheuttaa ongelmia, sillä bussiliikenteen oli tarkoitus alkaa liityntäliikenteenä metroasemille suoraan Helsinkiin ajavien linjojen sijaan. Espoon konsernijaosto sai asiasta tänään ensimmäisen selvityksen ja päätti pitää ylimääräisen kokouksen asiasta ensi viikolla.– Länsimetron kanssa on nyt vakava paikka. Kiireellisintä on järjestää korvaavat yhteydet siten, että espoolaisten arki sujuu syksylläkin. Lisäksi on selvitettävä perinpohjaisesti viivästykseen ja ennen kaikkea tiedonkulun katkeamiseen johtaneet syyt, vaatii konsernijaoston jäsen ja kaupunginvaltuutettu Saara Hyrkkö (vihr)– On käsittämätöntä, että tällainen asia tuli yhtiön johdolle yllätyksenä. Miten varmistetaan, ettei sama pääse toistumaan? Ensi kädessä vastuu ongelmien tunnistamisesta ja korjaamisesta on yhtiön johdolla ja hallituksella. Konsernijaoston puolestaan on arvioitava, onko riskienhallinta ollut riittävällä tasolla ja onko ongelmiin puututtu riittävän nopeasti, toteaa Hyrkkö.

Korvaavien joukkoliikenneyhteyksien järjestämisestä vastaa HSL, jonka hallitus kokoontuu huomenna tiistaina. Espoon konsernijaosto päätti tänään kehottaa HSL:ää järjestämään korvaavat joukkoliikenneyhteydet siten, että espoolaisten palvelutaso ei kohtuuttomasti heikkene.– HSL:n on nyt kiireellisesti selvitettävä mahdollisuus jatkaa nykyisillä bussilinjoilla ja -vuoroilla, kunnes metron liikennöinti alkaa, toteaa HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr).– Monissa perheissä tuskaillaan sitä, miten matkat päiväkotiin, kouluun ja työpaikalle elokuussa järjestyvät. Meidän on HSL:n hallituksessa edellytettävä ripeää toimintaa ja pikaisia neuvotteluja liikennöitsijöiden kanssa. Korvaavan liikenteen järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia ei saa vyöryttää lipunhintoihin, jatkaa Hertell.

Kapunginvaltuusto 23.5.2016 ARVIONNISSA VIIME VUODEN TALOUS JA ILMAISEN EHKÄISYN TARVE

Valtuustokeskustelu alkoi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta, joka innoitti valtuuston puhumaan innokkaasti kauniista kevätillasta huolimatta. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittain sitovien tulostavoitteiden toteutumista arviointikertomuksessaan
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tiina Elo peräänkuulutti parempaa johtamista ja nosti kolme keskeistä asiaa, ensimmäisenä työllisyyspalveluiden hoidon, joka kaipaa kipeästi uusia ratkaisuja. Arviointikertomuksessa ehdotetaan työllisyyden hoidon strategian laatimista ja sitä todella tarvitaan. On järjetöntä, että kaupunki maksaa Kelalle pitkäaikaistyöttömistä vuosittain liki 20 miljoonaa euroa sen sijaan, että raha käytettäisiin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Toiseksi Tina Elo muistutti, että hyvinvointijohtamisen tulee olla kuntajohtamisen ydintä. Hyvinvointijohtamisen merkitys tulee korostumaan sote-uudistuksen myötä, kun kunnille jää vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kolmantena Elo nosti esiin Espoon Asuntojen tilanteen. Espoon Asunnot valittaa tonttipulaa, mutta teknisen toimen johdon mukaan tonttipula ei ole ongelma. Päättäjänä minua ei kiinnosta se, kumpi on oikeassa, vaan se, että asuntoja syntyy valtuuston asettaman tavoitteen mukainen määrä, sanoi Tiina Elo kaupunginvaltuustossa.Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Susanna Rahkonen totesi, että tulevaisuudessa eniten kehitettävää on asioiden valmistelussa sekä päätöksentekoprosessien sujuvuudessa ja läpinäkyvyydessä. Nykyajan ongelmat levittäytyvät eri sektoreille ja niitä on kyettävä ratkomaan poikkihallinnollisesti. Tämä vaatii erityisen paljon johtamiselta, johon kuuluu hyvä päätösten valmistelu. Jos päätöksentekoprosessit pirstoutuvat eri toimielimille ja jos päätöksiä vielä muutellaan, kokonaisuus ei ole enää kenenkään hallinnassa. Olisi erityisen tärkeää, että päättäjille tuodaan tarvittava tieto ja myös aiemmat päätösvaiheet kerrotaan. Muuten kuntalaisten valitsemat päätöksentekijät eivät voi käyttää heille kuuluvaa valtaa, vaan sitä käyttää joku muu.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu korosti, että työttömyys on kasvanut huolestuttavan korkealle 10,9 %:iin, kasvu oli 1,1 prosenttiyksikköä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt 1800 henkilöllä. Joukko on hyvin moninainen ja eri ryhmät tarvitsevat erilaisia keinoja työllistymiseen. Korkeakoulutettujen työttömyys on yhä korkeaa, vieraskielisen väestön osuus työttömistä on myös suhteellisesti erittäin suuri. Onneksi nuorisotyöttömyyden kasvu on saatu taitettua. Työllisyyden hoidon strategia olisi erittäin tarpeellinen. Kaupungin rooli työllisyyden hoidossa tulisi nähdä entistä vahvempana.Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Mari Anthoni kysyi,että kun puhumme arviointikertomuksessa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja osallisuudesta, kuuntelemmeko me myös espoolaisia lapsia ja nuoria ? Meillä on varaa korottaa veroja, meillä on varaa purkaa rahastoja, mutta meillä ei ole varaa säästää lastemme terveydestä, korosti Mari Anthoni.Valtuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell kertoi, että metron rakentamiskustannukset lisäävät painetta nostaa joukkoliikenteen lipunhintoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että metro ei liikuta vain matkustajia vaan tuo myös uusia työpaikkoja ja uusia koteja – eli lisää verotuloja, joten raiteiden rakentamiskustannukset eivät saa jäädä yksin matkustajien maksettavaksi.

Tonttumuorin kaavaa Niittykummussa käsiteltäessä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Risto Nevanlinnan mukaan muutaman kymmenen asukkaan pientaloryppään tilalle olisi paljon paremmin sopinut selvästi tiiviimpi townhouse-tyyppinen kortteli: pientalotyyppistä asumista, mutta kuitenkin kaupunkimaista, ja ennen kaikkea tehokkuudella, joka istuu paremmin peräti kahden metroaseman läheisyyteen. Tämä olisi ollut mahdollista toteuttaa niin, että se olisi istunut olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sekä tehnyt tulevasta kaupungista vähän parempaa. Kun käsitellään kaupunkirakennetta tiivistäviä kaavoja metroasemien läheisyydessä, pitäisi käytettää parempaa harkintaa pientalojen sijoittamisessa ja etenkin niiden tiiviydessä.Valtuutettu Saara Hyrkön valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta espoolaisnuorille herätti valtuustossa vilkkaan keskustelun. Nuorisovaltuutettu Nora Nevalainen kiitti aloitteesta, mutta ei pitänyt riittävänä kaupunginhallituksen vastausta ja toivoi, että kondomeja olisi vapaasti saatavilla siellä missä nuoret liikkuvat. Valtuusto toivoi äänestyksen jälkeen, että vastuu ehkäisystä jakautuu sekä tytöille että pojille ja että tytöille on tarjolla myös muuta kuin hormonaalista ehkäisyä.Kokouksen aikana kerättiin myös tarvittavat nimet Saara Hyrkön aloitteeseen kaupunkipyörien toiminta-alueen laajentamisesta myös Espooseen.

PARAS LUONTOTEKO: ESPOON JUHLAVUODEN 550 SUOJELUHEHTAARIA

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki palkitsi vuosien 2007 ja 2008 parhaan luontoteon. Voittajaksi valittiin Espoon kaupunginvaltuuston päätös suojella 550-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi 550 hehtaaria metsää. Paras luontoteko löytyi valtakunnallisella Countdown-kilpailulla, jolla etsittiin luonnon elinvoimaisuutta ja ihmisen hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Kilpailun järjesti Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea. Valtuustoaloitteen metsien suojelusta tekivät valtuutetut Sirpa Hertell ja Nina Knaapila huhtikuussa 2008.

VALTUUSTOALOITE METSÄLUONNON 550 HEHTAARIN SUOJELEMISEKSI JUHLAVUODEN

Espoon 550-juhlavuoden kunniaksi valtuutettu Sirpa Hertell teki 7.4.2008 aloitteen 550 hehtaarin suojelemiseksi Espoon luonnonarvoiltaan merkittävistä metsistä. Tavoitteena on turvata Espoon osalta Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuutta sekä taata asukkaille hyvät virkistysmahdollisuudet. Erityisesti tulee aloitteen mukaan suojella Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman (METSO II) mukaisia lisäsuojelua tarvitsevia arvokkaita elinympäristöjä. Suojeltavat alueet tulee valita pääosin olemassa olevien suojelualueiden ympäriltä niitä laajentaen. Alana 550 hehtaaria on noin kolme prosenttia Espoon 17 000 hehtaarin metsäalasta ja on tavoitteena hyvin saavutettavissa.

Turun Sanomat 3.2. 2014: Kuntaliitto: Alueet mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan

Alueiden komitea pitää valitettavana, ettei paikallis- ja alueviranomaisia mainita lainkaan Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita hahmottelevassa vihreässä kirjassa. Paikallis- ja aluetaso ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Siksi komission tulee tukea ja kannustaa jäsenmaiden alueita ilmasto- ja energiatoimenpiteissä kohdennettujen kehittämis- ja rahoitusohjelmien avulla, Alueiden komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell totesi komitean täysistunnossa Brysselissä torstaina. Lue juttu täältä!

Kuntatekniikka 31.1.2014: EU:n Alueiden komitea tiukentaisi päästöjahtia

EU:n Alueiden komitea pitää valitettavana, ettei paikallis- ja alueviranomaisia mainita lainkaan Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita hahmottelevassa vihreässä kirjassa. Alueiden komitea myös kiristäisi päästötavoitteita.

Paikallis- ja aluetaso ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Siksi komission tulee tukea ja kannustaa jäsenmaiden alueita ilmasto- ja energiatoimenpiteissä kohdennettujen kehittämis- ja rahoitusohjelmien avulla, Alueiden komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr.) totesi komitean täysistunnossa Brysselissä torstaina 30. tammikuuta.

EU läsnä Espoon kestävän kehityksen ohjelmatyössä

Espoo 24.1.2014. Espoon kestävän kehityksen ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell seuraa ilmasto- ja energiasuunnittelua EU-tasolla. Alueiden komitean jäsenenä  EU:n vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiasuunnitelmat eivät Hertellin mielestään ole riittävän kunnianhimoisia, eikä niissä oteta huomioon paikallis- ja aluehallintoa.
Alueiden komitea on pettynyt Euroopan komission julkaisemiin, vuoteen 2030 ulottuviin ympäristösuunnitelmiin. Komitea oli toivonut, että ehdotusten avulla velvoitettaisiin EU:n jäsenvaltiot vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosenttia, lisättäisiin erilaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannettaisiin energiatehokkuutta vuoteen 2030 mennessä. 

Alueet näkyvämmin mukaan EU:n ilmastonmuutoksen torjuntaan Kuntaliitto tiedottaa 31.1.2014

EU:n Alueiden komitea pitää valitettavana, ettei paikallis- ja alueviranomaisia mainita lainkaan Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita hahmottelevassa vihreässä kirjassa.

Paikallis- ja aluetaso ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Siksi komission tulee tukea ja kannustaa jäsenmaiden alueita ilmasto- ja energiatoimenpiteissä kohdennettujen kehittämis- ja rahoitusohjelmien avulla, Alueiden komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell totesi komitean täysistunnossa Brysselissä torstaina 30. tammikuuta…Lue juttu: Kuntaliitto

 

LUE VIHREIDEN TOIMISTA EDULLISEMMAN JOUKKOLIIKENTEEN PUOLESTA:

EDULLISEMPAA JOUKKOLIIKENNETTÄ, KANNANOTTO 26.8.2011

Vihreät vastustavat joukkoliikennelippujen hinnankorotuksia

Espoon ja Vantaan vihreät eivät kannata esitettyjä korotuksia joukkoliikenteen lipunhintoihin. Joukkoliikennepalveluita tuottava HSL pyytänyt kaupungeilta lausunnot kolmen seuraavan vuoden taloussuunnitelmasta, jossa hinnankorotusten lisäksi esitetään muutoksia palvelutasoon. Lipun hintojen korotuksia perustellaan kustannustason nousulla.
– Vihreiden mielestä HSL:n esittämät palvelutason parannukset on toteutettava. Hyvin maltillinen hinnankorotus voi olla perusteltu dieselveron korotuksen myötä, mutta kaupungeilla on varaa myös kompensoida hinnankorotuksia kuntaosuuksia korottamalla. Vihreiden tavoite lipun hintojen puolittamisesta uhkaa muutoin valua yhä kauemmaksi tulevaisuuteen, toteaa Helsingin kaupunginhallituksen vihreän ryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.
– Kehäradan ja Länsimetron rakentaminen on täydessä vauhdissa ja metron arvioidaan olevan käytössä vuonna 2015. Metroinvestoinnin kannattavuuden takia joukkoliikenteen käyttäjämääriä on pyrittävä kasvattamaan houkuttelemalla matkustajia siirtymään ratin takaa raiteille. Jo valmiiksi kalliina pidettyä seutulipunhintaa ei voi enää korottaa. Riskinä on samalla heikentää joukkoliikenteen imagoa, sanoo Sirpa Hertell, joka johtaa Espoon vihreää kaupunginhallitusryhmää.
-Joukkoliikenteen suosion kasvattaminen on välttämätöntä myös ilmastonmuutoksen torjunnan takia. Liikenne tuottaa kaikista Helsingin seudun kasvihuonekaasupäästöistä noin 20 prosenttia, mistä edelleen 2/3 aiheutuu yksityisautoilusta.
-Joukkoliikenteen käyttökustannukset tulevat laskemaan Kehäradan ja Länsimetron valmistuttua. Vielä muutaman vuoden ajan kustannuksia kasvattaa bussien käyttämän polttoaineen hinnan nousu. Kustannusvaikutus on erityisen suuri Espoossa, jossa bussiliikenteen on raideliikennettä suurempi.
– Tänä vuonna poikkeuksellisen tahmeasti toimiva lähijunaliikenne on koetellut matkustajien kärsivällisyyttä ja seisottanut työmatkalaisia asemilla kohtuuttoman usein. Ei ole kenenkään etu jos yhä useampi kyllästyy odottamaan junaa ja valitsee mieluummin oman auton, Vantaan vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Sirpa Pajunen muistuttaa.
Elina Moisio, Helsingin kaupunginhallituksen jäsen,
puh. 040 575 5988
Sirpa Hertell, Espoon kaupunginhallituksen 1.varapj
puh. 050 566 6818
Sirpa Pajunen, Vantaan kaupunginhallituksen 2. varapj
puh. 050 577 0982

Alueiden komitea 30.1. 2014:

Esityksestäni hyväksyttiin 50% päästövähennystavoite hiilidioksidipäästöille ja sitovat tavoitteet uusiutuvan energian käytölle ja energiatehokkuuden parantamiselle Euroopassa!

Keskustelemassa Radio Vegassa 27.1.2014, lue juttu täältä.

22.1.2014: Raporttini Alueiden komiteassa: EU2030 ilmasto- ja energiasuunnitelmista puuttuu kunnianhimoa 

Euroopan Unionin Alueiden Komitea on ilmaissut pettymyksensä Euroopan Komission ympäristö 2030-suunnitelmista. Komitea toivoi, että EU:n jäsenvaltiot olisivat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasuja 50 %:lla, lisänneet uusiutuvaa energiaa ja kohottaneet energiatehokkuutta vuoteen 2030 mennessä. Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell, joka johtaa komitean raporttia, kommentoi: ”EU, joka on vastuussa 10-11 %:sta maailman kasvihuonekaasupäästöjä, tarvitsee rakenteellisia muutoksia ja kunnianhimoisia sitovia tavoitteita, ei ainoastaan kasvihuonekaasuille ja uusiutuvalle energialle, vaan myös energiatehokkuudelle, jos se aikoo jatkaa tiellä kohti vihreää ja kestävää taloudellista kasvua.”

Valtuustoaloite Sunan kivinavetan kunnostamiseksi

Hertell ja 28 muuta valtuutettua ovat jättäneet 8.4. 2008 valtuustoaloitteen Pappilanmäen vanhan kivinavetan kunnostamiseta kuvataidetaloksi.
Valtuustoaloitteessa tuodaan esille se, että Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä jossa ovat mm. Espoon keskiaikainen kivikirkko, Espoon pitäjäntupa, pappila, Lagstadin koulu ja savusauna. Pappilanmäkeä halkovan Espoonjoen ylitse ollaan rakentamassa perinteistä kivisiltaa ja navetan läheisyydessä sijaitsevaa ruusutarhaa ollaan kunnostamassa. Aloitteessa esitetään, että navetta sopisi hyvin kulttuurikäyttöön. Sen vintillä olisi mm. sopivat tilat suurille kuvapatsaille ja vuotuiselle Espoon taiteilijoiden myyntinäyttelylle sekä esittäville taiteille. Alakerrassa voisi järjestää kurssimuotoista taideopetusta ja harrastustoimintaa. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille se, että navetan kunnostaminen kuntalaisten käyttöön on myös keino säilyttää arvokas kulttuurimaisema tuleville sukupolville.

Länsiväylä 09.09.2008: Yhdistys haluaa Sunan navetasta taidetalon

Sirpa Hertell (vihr.) esitti huhtikusssa 38 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen navetan muuttamisesta kulttuuritilaksi. Minkälainen navetasta lopulta muodostuu, sitä ei vielä tiedetä.
Esityksestäni kaikki Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat allekirjoittivat Reilun kaupan valtuustoaloitteen.
VALTUUSTOALOITE: ESPOOSTA REILUN KAUPAN KAUPUNKI
Me allekirjoittaneet valtuustoryhmät esitämme valtuuston työjärjestyksen mukaisena valtuustoaloitteena seuraavaa:
Kunnat käyttävät julkisiin hankintoihin noin 20 miljardia euroa vuodessa. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia tuotteita ja palveluita julkisilla varoilla hankitaan. Uuden hankintalain mukaan hankintayksikkö voi asettaa hankinnoissa sosiaalisia tai ympäristökriteereitä. Kunta voi siis halutessaan suosia Reilun kaupan kriteerit täyttäviä tuotteita, vaikka tuotteilta ei voikaan suoraan edellyttää Reilun kaupan merkkiä.
Suomessa mm. Turussa, Tampereella ja Helsingissä on tehty vastaava aloite Reilun kaupan kaupungiksi pyrkimisestä. Tampereella aloite on jo saanut positiivisen vastaanoton. Saadakseen Reilun kaupan kaupungin arvonimen, Espoon kaupungin on täytettävä seuraavat kriteerit:
•    Kaupunki vaihtaa valtuustotalon kahvit ja teet Reilun kaupan merkkituotteiksi ja käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä kaikissa omissa tilaisuuksissaan
•    Kaupunki käyttää säännöllisesti myös joitakin muita Reilun kaupan tuotteita (esim. hedelmät, kaakao, tuoremehu) valtuustotalolla ja omissa tilaisuuksissaan. Kaupunki pyrkii joka vuosi aktiivisesti lisäämään Reilun kaupan tuotteiden käyttöä hankinnoissaan.
•   Kaupunki tutkii mahdollisuutta, että se käyttäisi Reilun kaupan tuotteita kaikissa hankinnoissaan.
• Kaupunki valitsee edustajan paikalliseen Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmään.
•    Kaupunki järjestää tilan infopisteelle (esim. kirjastosta tai yhteispalvelupisteestä), jossa kaupunkilaisille on jaossa tietoa Reilun kaupan järjestelmästä ja tuotteista.
•    Kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin kerran vuodessa. Reilun kaupan arvonimen saaminen edellyttää lisäksi että:
•    Vähintään puolet Espoon seurakunnista käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä (siten, että seurakunnat edustavat vähintään puolta kaupungin kaikkien seurakuntien jäsenmäärästä)
•    Vähintään 20 kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia
•    Vähintään 20 vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita
•    Vähintään 50 espoolaista työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.
•    Reilun kaupan kaupungin aseman saavuttaminen olisi osoitus siitä, että Espoo on valmis kantamaan vastuuta hankintojensa eettisistä ja globaaleista vaikutuksista.
•    Esitämme, että Espoo hakee Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämää Reilun kaupan kaupungin arvonimeä.