HSL

HBL 21.1.2021:

2021 blir året då passagerare i huvudstadsregionens kollektivtrafik får lära sig nya spårvagns- och bussrutter. HRT tar sikte på framtiden där den spårbundna trafiken ska utgöra stommen i kollektivtrafikutbudet. Förändringarna görs samtidigt som ekonomin är skral.

Helsingforsregionens trafiks (HRT) beslut överskuggas av en ansträngd ekonomi. 2021 räknar HRT med att biljettintäkterna är 130 miljoner lägre än 2019. Det här betyder att HRT måste spara minst 6,7 miljoner euro i år.

– I styrelsen är vi överens om ändringar i utbudet av kollektivtrafiken i huvudstadsregionen. Besluten är fattade utifrån planeringen som skedde redan innan coronakrisen. Det här är främst gjort med tanke på framtiden, men visst spelar också ekonomin en roll, säger HRT:s styrelsemedlem Sirpa Hertell (De gröna). Läs mera här!

HBL 20.1.2021:

Vi hoppas att det statliga stödet kompenserar en del av bortfallet. Det är svårt att förutspå läget när vi inte vet hur många som återvänder fysiskt till sina arbetsplatser när pandemin är över. Det är klart att vi måste fundera över utbudet om krisen blir långvarig. Frågan är också i hur stor grad HRT:s medlemskommuner vill skjuta till för att hålla utbudet på en skälig nivå. Att höja biljettpriserna är inget alternativ, säger Hertell.Läs mera här! 

HBL 9.10.2020:

– ”Sirpa Hertell är De grönas styrelsemedlem i HRT för Esbo. Hon tror inte på ekvationen med att på längre sikt öka kommunernas andelar. – Att sänka biljettpriserna kan inte på längre sikt ske på bekostnad av att man höjer kommunernas andelar. I Esbo har vi gått in för att man tillfälligt kan öka den kommunala andelen i HRT:s budget, men så att vi håller oss på en nivå där andelen av budgeten utgör ungefär 50 procent. Kommunernas andel i HRT:s budget bestäms utifrån antalet passagerare i respektive kommun. HRT har nu fått statligt stöd på 60 miljoner euro för att täcka bortfallet av biljettintäkter, men hur stor summan blir nästa år är oklart. – Jag anser att det inte finns fog för att höja biljettpriserna eller att skära ner utbudet i kollektivtrafiken, säger Hertell. … Esbo stad föreslår att resurserna för kollektivtrafiken årligen ska skäras ner med 4 miljoner euro under fem års tid, men staden har gått in för att hålla sin andel i HRT:s budget på samma nivå nästa år. Vad som händer från och med 2022 är oklart. – Vi lever i stor ovisshet när det gäller finansieringen av kollektivtrafiken, säger Hertell.” Läs mera här!  

VIHREÄT VAATIVAT NOPEAA TARTTUMISTA LÄNSIMETRON ONGELMIIN

Länsimetron käynnistys ei ole sujunut ongelmitta. Liian monen matkustajan matka on pidentynyt ja ruuhkautunut. Nyt on käynyt ilmi, että matkustajanousujen määrät ovat olleet jopa 25 prosenttia ennakoitua suurempia.

– Vaadimme heti selvitystä, miten matkustajamäärä on arvioitu näin alakanttiin. Ei voi olla niin, että metroihin ja liityntäbusseihin ei mahdu ja samalla metroradan varteen rakennetaan koko ajan lisää asuntoja, sanoo HSL:n varapuheenjohtaja Sirpa Hertell.

HSL:n hallituksen vihreä ryhmä vaatii, että HSL:n pitää olla valmis tekemään muutoksia ja korjauksia liikenteeseen nopeasti.

– Käyttäjämäärien perusteella vaikuttaa siltä, että jokainen metrojuna pitäisi jo nyt ajaa Matinkylään saakka. Lisäksi liityntäbussien reittejä ja aikatauluja pitää säätää kohdilleen ja katsoa, voidaanko liikennevaloetuuksilla ja muilla ratkaisuilla nopeuttaa liityntäbusseja. Jos nämä ratkaisut eivät auta, pitää olla valmiutta avata myös suoria bussilinjoja Länsiväylää pitkin, sanoo HSL:n hallituksen jäsen Ville Ylikahri Helsingistä.

HSL:n kaarimallista Länsiväylässä 18.-19.2.2017: ”Kaarimalliin siirtyminen alentaa lipunhintoja isossa osassa Espoota, sillä noin 58 prosentille espoolaisista matkakustannukset laskevat.” Lehden voit lukea täältä!

Kaarimallin kartan saat nähtäväksesi tästä: kaarimallin kartta

Länsiväylä kirjoitti jutussa 13.12.2016: ”Helsingin seudun liikenteen tavoitteena on käynnistää liikenne kerralla koko länsimetron ensimmäisellä osuudella Ruoholahdesta Matinkylään, arvioi HSL:n hallituksen espoolainen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell.” Lue koko juttu täältä!

26.8.2016 Joukkoliikenteen synkät pilvet20160821_093052_resized

Joukkoliikenteen käyttäjien ja joukkoliikenteestä päättävien syystaivaan ylle on kertynyt turhan paljon synkkiä pilviä. Länsimetro ei lähtenyt liikkeelle, päästöttömiä ja hiljaisia sähköbusseja saatiin kokeiluun vasta muutama bussi eikä pisararata ole saamassa odotettua valtion rahoitusta. Liikennejärjestelmän uudistamishanke, LIJ ja siihen kuuluva kaarimallikin takkuaa ja vielä saadaan odottaa toinenkin vuosi, ennen kuin seutu- ja sisäiset liput vaihtuvat ABCD- vyöhykelippuihin.

Lipunhintojen korotusautomaatti toimii kuitenkin vuodesta toiseen, prosentti ja perustelut vain vaihtelevat. HSL:n vihreät vaativat keväällä, että kuntien on luovuttava infrakustannusten siirtämisestä lipunhintoihin, sillä kalliit raidehankkeet uhkaavat nostaa lipunhintoja aivan kohtuuttomasti. Juhlapuheissa kiitellään raideinvestointien lisäävän kaupunkien kilpailukykyä ja lisäävän asemanseutujen vetovoimaa. Samoissa juhlapuheissa unohdetaan kertoa, että jatkuvasti kallistuvat lipunhinnat uhkaavat viedä joukkoliikenteeltä asiakkaat ja metrosta matkustajat.

Vihreät ovat vaatineet kaupungin omistamien osakeyhtiöiden, kuten metroyhtiön hallitukselta avointa päätöksentekoa. Ei auta vaikka olen kaupunginvaltuuston ja HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja, – en tiedä edelleenkään miksi metro ei lähtenyt liikkeelle 15.8 tai miksi se maksaa satoja miljoonia enemmän kuin budjetoitiin. Pöytäkirjoja ei saa luettavaksi, ja vain niistä voisi selvitä, mm. miksi tieto viivästyksestä saatiin kovin myöhään. HSL suoriutui hyvin korvaavan bussiliikenteen järjestämisestä, mutta se maksaa ylimääräiset 9 miljoonaa. Laskusta suurimman osan maksavat joukkoliikenteen käyttäjät – miksi eivät urakoitsijat, rakentajat tai virhelaskelmia tehneet konsulttitoimistot?

Demarit ovat esittäneet metron rakentamisen jatkamista virkamiestyönä ilman Länsimetro Oy:tä, jolloin sen hallituksen ei tarvitsisi piilottaa pöytäkirjoja osakeyhtiölakiin vedoten. Espoon Vihreät vaativat läpinäkyvyyttä kaupungin omistamiin osakeyhtiöihin ja niiden päätöksentekoon. Ruotsissa julkisuuslaki koskee kaikkia sellaisia osakeyhtiöitä, joista kaupunki tai kunta omistaa yli puolet. Suomessakin kannattaisi uskoa, että osakeyhtiö ei ole se paras työkalu, kun veronmaksajien rahoilla tuotetaan veronmaksajille palveluita.

Sirpa Hertell

Kirjoittaja on HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja