Vanhat jutut

Vanhoja lehtijuttuja ja aloitteita

 

Eetvartti 4/2016

 Eetvartin ensimmäinen numero julkaistiin marras- kuussa 2006. Siitä lähtien se on neljännesvuosittain raportoinut toimintaympäristön tilasta ja muutoksen tuulista sekä jakanut tietoa tutkimuksista, kehittämis- toiminnasta, hankkeista ja projekteista, joissa Espoon kaupunki on ollut osallisena…”

Eetvartti-nettilehden 4/2016 juttu Eetvartin seminaarista täällä.

 

Turun Sanomat 3.2. 2014: Kuntaliitto: Alueet mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan

EU:n Alueiden komitea pitää valitettavana, ettei paikallis- ja alueviranomaisia mainita lainkaan Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita hahmottelevassa vihreässä kirjassa.
Paikallis- ja aluetaso ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Siksi komission tulee tukea ja kannustaa jäsenmaiden alueita ilmasto- ja energiatoimenpiteissä kohdennettujen kehittämis- ja rahoitusohjelmien avulla, Alueiden komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell totesi komitean täysistunnossa Brysselissä torstaina. Lue juttu täältä!

 

Kuntatekniikka 31.1.2014: EU:n Alueiden komitea tiukentaisi päästöjahtia

EU:n Alueiden komitea pitää valitettavana, ettei paikallis- ja alueviranomaisia mainita lainkaan Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita hahmottelevassa vihreässä kirjassa. Alueiden komitea myös kiristäisi päästötavoitteita.

Paikallis- ja aluetaso ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Siksi komission tulee tukea ja kannustaa jäsenmaiden alueita ilmasto- ja energiatoimenpiteissä kohdennettujen kehittämis- ja rahoitusohjelmien avulla, Alueiden komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr.) totesi komitean täysistunnossa Brysselissä torstaina 30. tammikuuta.

 

EU läsnä Espoon kestävän kehityksen ohjelmatyössä

Espoo 24.1.2014

Espoon kestävän kehityksen ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell seuraa ilmasto- ja energiasuunnittelua EU-tasolla. Alueiden komitean jäsenenä  EU:n vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiasuunnitelmat eivät Hertellin mielestään ole riittävän kunnianhimoisia, eikä niissä oteta huomioon paikallis- ja aluehallintoa.Alueiden komitea on pettynyt Euroopan komission julkaisemiin, vuoteen 2030 ulottuviin ympäristösuunnitelmiin. Komitea oli toivonut, että ehdotusten avulla velvoitettaisiin EU:n jäsenvaltiot vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosenttia, lisättäisiin erilaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parannettaisiin energiatehokkuutta vuoteen 2030 mennessä.

Lue juttu!


Alueet näkyvämmin mukaan EU:n ilmastonmuutoksen torjuntaan

Kuntaliitto tiedottaa 31.1.2014

EU:n Alueiden komitea pitää valitettavana, ettei paikallis- ja alueviranomaisia mainita lainkaan Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita hahmottelevassa vihreässä kirjassa./div>

Paikallis- ja aluetaso ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Siksi komission tulee tukea ja kannustaa jäsenmaiden alueita ilmasto- ja energiatoimenpiteissä kohdennettujen kehittämis- ja rahoitusohjelmien avulla, Alueiden komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell totesi komitean täysistunnossa Brysselissä torstaina 30. tammikuuta…Lue juttu: Kuntaliitto

 

Katso video: valtuustoaloitteeni Espoon kaupunginvaltuustossa 26.1.2015 (asia numero 24)

 

LUE VIHREIDEN TOIMISTA EDULLISEMMAN JOUKKOLIIKENTEEN PUOLESTA:

EDULLISEMPAA JOUKKOLIIKENNETTÄ
KANNANOTTO 26.8.2011

Vihreät vastustavat joukkoliikennelippujen hinnankorotuksia

, Espoon ja Vantaan vihreät eivät kannata esitettyjä korotuksia joukkoliikenteen lipunhintoihin. Joukkoliikennepalveluita tuottava HSL pyytänyt kaupungeilta lausunnot kolmen seuraavan vuoden taloussuunnitelmasta, jossa hinnankorotusten lisäksi esitetään muutoksia palvelutasoon. Lipun hintojen korotuksia perustellaan kustannustason nousulla.
– Vihreiden mielestä HSL:n esittämät palvelutason parannukset on toteutettava. Hyvin maltillinen hinnankorotus voi olla perusteltu dieselveron korotuksen myötä, mutta kaupungeilla on varaa myös kompensoida hinnankorotuksia kuntaosuuksia korottamalla. Vihreiden tavoite lipun hintojen puolittamisesta uhkaa muutoin valua yhä kauemmaksi tulevaisuuteen, toteaa Helsingin kaupunginhallituksen vihreän ryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.
– Kehäradan ja Länsimetron rakentaminen on täydessä vauhdissa ja metron arvioidaan olevan käytössä vuonna 2015. Metroinvestoinnin kannattavuuden takia joukkoliikenteen käyttäjämääriä on pyrittävä kasvattamaan houkuttelemalla matkustajia siirtymään ratin takaa raiteille. Jo valmiiksi kalliina pidettyä seutulipunhintaa ei voi enää korottaa. Riskinä on samalla heikentää joukkoliikenteen imagoa, sanoo Sirpa Hertell, joka johtaa Espoon vihreää kaupunginhallitusryhmää.
-Joukkoliikenteen suosion kasvattaminen on välttämätöntä myös ilmastonmuutoksen torjunnan takia. Liikenne tuottaa kaikista Helsingin seudun kasvihuonekaasupäästöistä noin 20 prosenttia, mistä edelleen 2/3 aiheutuu yksityisautoilusta.
-Joukkoliikenteen käyttökustannukset tulevat laskemaan Kehäradan ja Länsimetron valmistuttua. Vielä muutaman vuoden ajan kustannuksia kasvattaa bussien käyttämän polttoaineen hinnan nousu. Kustannusvaikutus on erityisen suuri Espoossa, jossa bussiliikenteen on raideliikennettä suurempi.
– Tänä vuonna poikkeuksellisen tahmeasti toimiva lähijunaliikenne on koetellut matkustajien kärsivällisyyttä ja seisottanut työmatkalaisia asemilla kohtuuttoman usein. Ei ole kenenkään etu jos yhä useampi kyllästyy odottamaan junaa ja valitsee mieluummin oman auton, Vantaan vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Sirpa Pajunen muistuttaa.
Elina Moisio, Helsingin kaupunginhallituksen jäsen,
puh. 040 575 5988
Sirpa Hertell, Espoon kaupunginhallituksen 1.varapj
puh. 050 566 6818
Sirpa Pajunen, Vantaan kaupunginhallituksen 2. varapj
puh. 050 577 0982

 

Valtuustoaloite Sunan kivinavetan kunnostamiseksi

Sirpa Hertell ja 28 muuta valtuutettua ovat jättäneet 8.4. 2008 valtuustoaloitteen Pappilanmäen vanhan kivinavetan kunnostamiseta kuvataidetaloksi.
Valtuustoaloitteessa tuodaan esille se, että Sunan navetta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä jossa ovat mm. Espoon keskiaikainen kivikirkko, Espoon pitäjäntupa, pappila, Lagstadin koulu ja savusauna. Pappilanmäkeä halkovan Espoonjoen ylitse ollaan rakentamassa perinteistä kivisiltaa ja navetan läheisyydessä sijaitsevaa ruusutarhaa ollaan kunnostamassa. Aloitteessa esitetään, että navetta sopisi hyvin kulttuurikäyttöön. Sen vintillä olisi mm. sopivat tilat suurille kuvapatsaille ja vuotuiselle Espoon taiteilijoiden myyntinäyttelylle sekä esittäville taiteille. Alakerrassa voisi järjestää kurssimuotoista taideopetusta ja harrastustoimintaa. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille se, että navetan kunnostaminen kuntalaisten käyttöön on myös keino säilyttää arvokas kulttuurimaisema tuleville sukupolville.

 

Länsiväylä 09.09.2008: Yhdistys haluaa Sunan navetasta taidetalon
Sirpa Hertell (vihr.) esitti huhtikusssa 38 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen navetan muuttamisesta kulttuuritilaksi. Minkälainen navetasta lopulta muodostuu, sitä ei vielä tiedetä.
Esityksestäni kaikki Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat allekirjoittivat Reilun kaupan valtuustoaloitteen.


VALTUUSTOALOITE: ESPOOSTA REILUN KAUPAN KAUPUNKI

Me allekirjoittaneet valtuustoryhmät esitämme valtuuston työjärjestyksen mukaisena valtuustoaloitteena seuraavaa:
Kunnat käyttävät julkisiin hankintoihin noin 20 miljardia euroa vuodessa. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia tuotteita ja palveluita julkisilla varoilla hankitaan. Uuden hankintalain mukaan hankintayksikkö voi asettaa hankinnoissa sosiaalisia tai ympäristökriteereitä. Kunta voi siis halutessaan suosia Reilun kaupan kriteerit täyttäviä tuotteita, vaikka tuotteilta ei voikaan suoraan edellyttää Reilun kaupan merkkiä.
Suomessa mm. Turussa, Tampereella ja Helsingissä on tehty vastaava aloite Reilun kaupan kaupungiksi pyrkimisestä. Tampereella aloite on jo saanut positiivisen vastaanoton. Saadakseen Reilun kaupan kaupungin arvonimen, Espoon kaupungin on täytettävä seuraavat kriteerit:
•    Kaupunki vaihtaa valtuustotalon kahvit ja teet Reilun kaupan merkkituotteiksi ja käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä kaikissa omissa tilaisuuksissaan
•    Kaupunki käyttää säännöllisesti myös joitakin muita Reilun kaupan tuotteita (esim. hedelmät, kaakao, tuoremehu) valtuustotalolla ja omissa tilaisuuksissaan. Kaupunki pyrkii joka vuosi aktiivisesti lisäämään Reilun kaupan tuotteiden käyttöä hankinnoissaan.
•   Kaupunki tutkii mahdollisuutta, että se käyttäisi Reilun kaupan tuotteita kaikissa hankinnoissaan.
• Kaupunki valitsee edustajan paikalliseen Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmään.
•    Kaupunki järjestää tilan infopisteelle (esim. kirjastosta tai yhteispalvelupisteestä), jossa kaupunkilaisille on jaossa tietoa Reilun kaupan järjestelmästä ja tuotteista.
•    Kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin kerran vuodessa. Reilun kaupan arvonimen saaminen edellyttää lisäksi että:
•    Vähintään puolet Espoon seurakunnista käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä (siten, että seurakunnat edustavat vähintään puolta kaupungin kaikkien seurakuntien jäsenmäärästä)
•    Vähintään 20 kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia
•    Vähintään 20 vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita
•    Vähintään 50 espoolaista työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.
•    Reilun kaupan kaupungin aseman saavuttaminen olisi osoitus siitä, että Espoo on valmis kantamaan vastuuta hankintojensa eettisistä ja globaaleista vaikutuksista.
•    Esitämme, että Espoo hakee Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämää Reilun kaupan kaupungin arvonimeä.