”Vihreiden pitkäaikainen valtuutettu Sirpa Hertell puolestaan on vaatinut painokkaasti kartanon avaamista kaikille asukkaille. Myös järvenperäläiset haluavat kartanolle nykyistä avoimempaa käyttöä.” näin kirjoitti Länsiväylä-lehti vuonna 2014.

Träskändan kartanon kunnostaminen on ollut minulle tärkeä tavoite ja unelma jo pari vuosikymmentä. Auroran Karamzinin aikainen päärakennus paloi 1888 ja nykyinen kartanorakennus, jonka Espoon silloinen maalaiskunta osti, rakennettiin 1920-luvulla. Rakennus toimi pitkään vanhainkotina ja viime vuosina siellä on toiminut koululaisten iltapäiväkerho, mutta pääasiassa kartano on saanut rapistua rauhassa.

Suuri voitto saavutettiin noin vuosi sitten, kun Espoon budjettiin vuodelle 2016 saatiin vihreiden esityksestä varattua kolme miljoonaa kartanon kunnostamiseen. Kunnostamista ei valitettavasi aloitettu, koska sopivaa käyttäjää ja käyttötarkoitusta rakennukselle ei löytynyt. Tarjouskilpailun tuloksena saatiin mm. tarjous perustaa kartanoon hotelli. Sinänsä hyvä ehdotus, mutta hotelli olisi toiminut ilta-aikaan ilman henkilökuntaa ja ei olisi palvelutasoltaan vastannut sitä mitä arvorakennuksen kunnossa pysyminen edellyttää.

Träskändan kartano tarvitsee luotettavan ja sitoutuneen ”isännän ja emännän”, jotka ottaisivat pitkäaikaisen ja vahvan vastuun kartanosta ja sen vieraista, meistä Auroran perintöä ja kulttuurihistoriaa arvostavista espoolaisista. Yhteistyötä pitää tehdä yrittäjien, yhdistysten ja asukkaiden kanssa, mutta kartanon pitää pysyä Espoon omistuksessa.

Kartanon tulevalle käytölle olen asettanut seuraavat tavoitteet:

  • Avoinna myös asukkaiden käyttöön
  • Tiloja asukasyhdistysten toimintaan
  • Juhlatilaa asukkaiden vuokrattavaksi, kuten häihin
  • Upea puisto pidetään hyvässä kunnossa
  • Pikku-Auroran kulttuurikeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä

Teknisen lautakunnan puheenjohtajana pääsin, en vain puhumaan, vaan myös toimimaan viereisen meijerikoulun eli Pikku-Auroran puolesta. Sain läpi esityksen meijerikoulun ja myöhemmin viereisen tilanhoitajan talon kunnostamisesta. Tilanhoitajan talo oli päässyt todella huonoon kuntoon ja suurin osa hirsistä piti uusia. Ja niin sitten vanhoja hirsiä ostettiin ympäri Suomea ja tilanhoitajan talo saatiin pelastettua. Nyt siis kunnostettuna ovat meijerikoulun ja tilanhoitajan rakennukset, joissa toimii Pikku-Auroran kulttuurikeskus.

Auroran omistuksessa oli myös Dalsvikin kartano, joka purettiin jo 1970 luvulla. Sen muonamiehentaloa, joka sijaitsi nykyistä Laaksolahden monitoimitaloa vastapäätä, oltiin purkamassa. Kun kauniin hirsirakennuksen suojelu ei onnistunut, nuorina ja rohkeina päätimme puolisoni kanssa pelastaa rakennuksen purkamalla sen. Talo purettiin hirsi hirreltä ja rakennettiin uudelleen Hauholle. Siellä se toimii nyt perheen ja ystävien käytössä loma-asuntona.

Träskändan kartanon vanhat kasvihuoneet sijaitsevat tien toisella puolella, ja siellä toimii nyt Hallgrenin puutarha. Siellä sijaitsi jo Auroran aikaan puutarhurin mökki, joka käyttämättömänä oli lahoamassa purkukuntoon. Saimme puolisoni kanssa luvan siirtää rakennuksen Hauholle. Vanhojen rakennusten siirtäminen on vihoviimeinen keino säilyttää vanhoja rakennuksia ja niiden kulttuurihistoriallista perintöä.

Träskändan kartanon ovet avattiin yleisölle ensimmäisen kerran vuosiin 12.3.2017.

Träskändan kartanon ystävien vapaaehtoisvoimin järjestämä upea tilaisuus houkutteli paikalle tuhansia kiinnostuneita. Salit olivat täynnä ja jonot pitkät,mutta yleisö viihtyi ja kaikki olivat samaa mieltä: Träskändan kartano on kunnostettava.